Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK


Löytyykö Ystävää

Olen kaiken keskellä yksin,
on kaikki vaikeaa.
Kuka ymmärtää mua saattais,
ken huoleni huojentaa?
On kysymystä monta
niin arkaa ja polttavaa.
Keltä vastauksen saisin -
kuka kurjaa vois ymmärtää?

Olen kaiken keskellä yksin
ja hapuilen pimeään.
Mä löydänkö lämmintä kättä
tai katsetta ymmärtävää?
Niin kylmästi, tylyin sanoin
minut monasti vaiennetaan.
Minä tuskassain armoa anoin,
kenen kanssa nyt hätäni jaan?

Olen kaiken keskellä yksin.
mä löydänkö ymmärtäjää?
Vai onko aina yksin
mun määrä vaeltaa?
Katson arkaillen päivään uuteen,
sekö avun minulle tois?
Oi jospa löytäisin jonkun,
joka ymmärtää mua vois?

Olen kaiken keskellä yksin,
vai olenko sittenkään?
Mä löydänkö vielä jonkun
ken viilentää kuumeisen pään?
"Minä myös olen kokenut samaa"-
kuulen Jeesuksen kertovan näin.
"Olen kulkenut koko matkan
sun vierelläs ystäväin".

Uupunut vaeltaja

Olen juossut pitkän matkan
taakkaa kantaen painavaa.
Olen voimaton - kuinka jaksan
nyt tietäni vaeltaa?
Mä tunnen etten jaksa
kantaa taakkaani yksinäin.
Mä yritin kyllä yksin,
mut uupuen tielle jäin.

Olen juossut pitkän matkan,
olen kulkenut vaikean tien.
Kuinka uupuneena nyt jatkan,
miten taakkani perille vien.
Mistä uusia voimia saisin
mä käydä eteenpäin?
Miks ei kaikki vois olla toisin,
näin mietin mielessäin?

Olen juossut pitkän matkan,
on ollut niin vaikeaa.
Kun kellään ei ole aikaa
mun taakkaani keventää.
Mä tahtoisin niinkuin ennen
käydä iloiten eteenpäin.
En tahtoisi taakkani alle
näin jäädä murheissain.

Olen juossut pitkän matkan,
nyt taistelu riittää saa.
Minut juoksi kiinni Jeesus -
en voi paeta Vapahtajaa.
Kun silmiinsä katson, huomaan
Hän minua rakastaa.
Lävistettyjen käsien suojaan
saan väsyneen painaa pään.